Uudet hyvinvointialueet ovat jatkossa paljon vartijoina. Tammikuun 23. valittavat aluevaltuustot päättävät siitä, minkälaisia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastustoimen palveluja Pohjois-Savon kunnissa on. Siis esimerkiksi siitä, minkälaisia lapsiperhepalveluja, terveyspalveluja. kouluterveydenhuoltoa, mielenterveyspalveluja, vanhusten kotihoitoa tai asumispalveluja kunnissa on tarjolla.
Aluevaltuustot aloittavat työnsä jo maaliskuun alussa. Ensimmäinen tehtävä on luoda kokonaan uusi organisaatio, hyvinvointialue: montako lautakuntaa perustetaan, miten viranhaltijajohto järjestetään, hyväksyttävä talousarvio, toimintaa ohjaavat säännöt ym. . Hyvinvointialueen johtajan valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistä, sillä kunnista siirtyy hyvinvointialueelle lähes 13.000 työntekijää.
Asukkaiden kannalta tärkein päätös koskee palveluverkkoa yksittäisissä kunnissa eli sitä, minkälaisia palveluja on lähellä ja minkälaisia taas kauempana.
Aluevaltuutettujen tehtävä ei ole helppo, koska tarpeet ovat Pohjois-Savossa väestön ikääntymisestä ja korkeasta sairastavuudesta johtuen suuremmat kuin mihin resurssit riittävät.
Jotta resurssit saadaan riittämään, terveyseroja on pystyttävä pienentämään. Tiedetään, että noin viidennes sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjistä aiheuttaa leijonan osan sotekustannuksista. Sen vuoksi palvelujen painopistettä – ennaltaehkäisyä ja moniammatillista sosiaali- ja terveyspalvelua – tulee kohdistaa tuohon eniten palveluja tarvitsevaan ryhmään. Näin toimien myös kustannukset saadaan ajan myötä laskemaan.
Samalla on toki huolehdittava myös koko väestön palvelutarpeista matalan kynnyksen periaatteella. Vähemmän palveluja käyttäville voidaan kehitellä innovatiivisia, nykytekniikkaa hyväksi käyttäviä uusia ja ehkä kevyempiä palvelumuotoja. Tätä työtä on tehtävä eri toimijoiden yhteistyönä, jossa myös asiakkaat ja työntekijät otetaan aidosti mukaan.
Hannu Tsupari
varatuomari, filosofian maisteri
aluevaaliehdokas