Otsikon luettuaan joku saattaa ajatella, että mihinkäs sitä eläkeläisellä enää on niin kiire. Minulla kiirettä aiheuttavat hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajuus ja opiskelu Helsingin yliopistossa. Omia valintoja toki molemmat, joten kiireen tuntu menee ihan omaan piikkiin.
Hyvinvointialueet aloittavat virallisesti vuoden 2023 alussa, mutta taustalla sekä virkamiehet että luottamushenkilöt tekevät koko ajan töitä sen eteen, että kaikki olisi valmista vuoden lopussa. Uskon, että näin tapahtuu myös Pohjois-Savossa. Valmistelu on edennyt täällä hyvin moniin muihin alueisiin verrattuna.
Taloudessa on valitettavasti jaettavissa vain niukkuutta. Tämä koskee sekä toimintamenoja että investointeja. Valtiorahoittajan tiukka kontrolli tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen liikkumavara on hyvin pieni taloudesta päätettäessä.
Pohjois-Savon aluehallituksen hyväksymässä vuoden 2023 talousarvion kehyksessä toimintakate on 1,1 miljardia euroa. Se muodostuu toimintatuottojen (noin 280 M€) ja toimintakulujen (noin 1,4 Mrd€) erotuksesta. Toimintakuluista noin puolet on henkilöstökuluja. Valtion rahoitus on 1,1 miljardia euroa. Tulorahoitusta kuvaava vuosikate on noin 60 miljoonaa euroa.
Vuosikate osoittaa tulorahoituksen riittävyyttä ja se on keskeinen käsite, kun valtio arvioi hyvinvointialueen talouden tilaa ja määrittää sen lainanottovaltuuden. Alueet eivät voi itse päättää lainanotostaan. Lainanottovaltuuteen vaikuttaa myös alueen olemassa oleva lainamäärä, joka on Pohjois-Savossa hyvin korkea eli lähes 350 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoito on jatkossa osa hyvinvointialuetta ja KYSin suuri velkamäärä on jatkossa hyvinvointialueen velkaa. Valtio on toukokuussa määrittänyt Pohjois-Savon hyvinvointialueen lainanottovaltuudeksi niukat 38 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Alueen kokonaisinvestointikyky, 78 miljoonaa euroa, saadaan lisäämällä 38 miljoonan euron lainanottovaltuuteen investointien tulorahoitus 40 miljoonaa euroa (vuosikate 60 M€ – lainanlyhennykset 20 M€). Investointitarpeet ovat kaksinkertaiset investointikykyyn nähden.
Syksyn aikana lautakunnat, aluehallitus ja aluevaltuusto joutuvat tiukan paikan eteen miettiessään, miten lakien kunnianhimoiset sosiaali- ja terveyspalveluja sekä turvallisuuspalveluja koskevat tavoitteet saadaan edes jotenkin toteutumaan tiukoissa talousraameissa. Valtionrahoituksen määrään vaikuttavien perusteiden korjaamiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialue on ollut yhteydessä valtioneuvostoon. Minulla on mahdollisuus tavata pääministeri elokuun alkupuolella.
Hyvinvointialueen strategiatyö alkoi keväällä ja jatkuu heti elokuussa. Teemoiksi on valittu väestö ja palvelutarve, henkilöstö, talous, tutkimus ja opetus, tiedonhallinta sekä vastuullisuus ja laatu. Strategiatyössä hyödynnetään YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa. Valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten tehtävänä on arvioida kesän aikana verkkotyöskentelyssä, mitkä tavoiteohjelman tavoitteista ovat olennaisia Pohjois-Savon hyvinvointialueen kannalta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään valtuuston 1. tulevaisuustyöpajassa elokuun lopulla. Toinen tulevaisuustyöpaja, jossa keskitytään strategisiin valintoihin, on syyskuun lopussa. Tässä välissä pidetään lautakuntien strategiatyöpajoja sekä osallistetaan laajasti henkilöstöä ja asukkaita kyselyissä, työpajoissa ja asukaspaneeleissa.
Strategia on tarkoitus käsitellä valtuustossa marraskuussa. Toimenpideohjelmat määritetään sen jälkeen. Strategiaa päivitetään vuoden 2023 aikana.
Elokuun alusta alkaen olen myös Helsingin yliopiston tohtoriopiskelija. Minut hyväksyttiin kielentutkimuksen nelivuotiseen tohtorikoulutusohjelmaan kesäkuussa. Pidän ehdottomasti haasteista, mutta välillä toki mietin, että mihin kaikkeen sitä onkaan sitoutunut. Puheenjohtajuuden hoitaminen on ykkösasia, opiskelu tulee vasta sen jälkeen. Uskon selviytyväni.
Kiitollisena ja ylpeänäkin otin vastaan Tasavallan presidentin minulle kesäkuussa myöntämän kaupunkineuvoksen arvon, jota muun muassa Varkauden kaupunki oli minulle hakenut.
Mukavaa festariviikonloppua.
Hannu Tsupari
aluevaltuuston pj
kaupunkineuvos