Aluevaltuusto on tiukan paikan edessä, kun taloudellista liikkumavaraa ei juurikaan ole

Hyvinvointialueet aloittavat virallisesti vuoden 2023 alussa, mutta koko ajan sekä virkamiehet että luottamushenkilöt tekevät töitä sen eteen, että kaikki olisi valmista kuluvan vuoden lopussa. Uskon, että näin tapahtuu myös Pohjois-Savossa. Valmistelu on edennyt täällä hyvin moniin muihin alueisiin verrattuna.

Taloudessa on valitettavasti jaettavissa vain niukkuutta. Tämä koskee sekä toimintamenoja että investointeja. Valtiorahoittajan tiukka kontrolli tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen liikkumavara on hyvin pieni taloudesta päätettäessä.

Pohjois-Savon aluehallituksen hyväksymässä vuoden 2023 talousarvion kehyksessä toimintakate on 1,1 miljardia euroa. Toimintakulujen osuus on noin 1,4 miljardia. Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän noin 280 miljoonaa euroa. Valtion rahoitus on 1,1 miljardia euroa.

Toimintakuluja on kehyksessä jouduttu karsimaan merkittävästi valmistelijoiden esittämistä alustavista palvelutarvearvioista. Kaiken lisäksi toimintakuluihin liittyy useita epävarmuustekijöitä, joista palkkaratkaisu on merkittävin.

Tulorahoitusta kuvaava vuosikate on 60 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen riittävyyttä ja se on keskeinen käsite, kun valtio arvioi hyvinvointialueen talouden tilaa ja määrittää sen lainanottovaltuuden. Alueet eivät voi itse päättää lainanotostaan. Lainanottovaltuuteen vaikuttaa myös alueen olemassa oleva lainamäärä, joka on Pohjois-Savossa jo valmiiksi

hyvin korkea eli lähes 350 miljoonaa euroa johtuen pitkälti KYSin lainoista. Valtio on toukokuussa määrittänyt Pohjois-Savon hyvinvointialueen lainanottovaltuudeksi niukat 38 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Kun tähän lisätään investointien tulorahoitus, saadaan investointikyvyksi 78 miljoonaa. Investointitarpeet ovat kaksinkertaiset investointikykyyn nähden.

Hyvinvointialueen strategiatyö alkoi keväällä ja jatkuu elokuussa. Teemoiksi on valittu väestö ja palvelutarve, henkilöstö, talous, tutkimus ja opetus, tiedonhallinta sekä vastuullisuus ja laatu. Strategiatyössä hyödynnetään YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa. Valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten tehtävänä on arvioida kesän aikana verkkotyöskentelyssä, mitkä tavoiteohjelman tavoitteista ovat olennaisia Pohjois-Savon hyvinvointialueen kannalta.

Strategian laatimisessa osallistetaan aktiivisesti henkilöstöä ja asukkaita syksyn aikana.
Strategia on tarkoitus hyväksyä valtuustossa marraskuussa.

Syksyn aikana lautakunnat, aluehallitus ja aluevaltuusto joutuvat tiukan paikan eteen miettiessään, miten lakien kunnianhimoiset sosiaali- ja terveyspalveluja sekä turvallisuuspalveluja koskevat tavoitteet saadaan edes jotenkin toteutumaan tiukoissa talousraameissa. Toivon, että strategian painopisteitä ja valintoja pystytään hyödyntämään talousarvion valmistelussa, vaikka aikataulu onkin tiukka.

Hannu Tsupari
aluevaltuuston pj
kaupunkineuvos