Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskustelua siitä, voivatko useassa päättävässä elimessä, kuten esimerkiksi sekä kunnanhallituksessa että aluehallituksessa istuvat luottamushenkilöt, osallistua päätöksentekoon silloin kun aluehallituksessa päätetään palveluverkosta. Asia on ajankohtainen nyt, kun hyvinvointialueet tekevät säästöpaineiden alla päätöksiä siitä, missä sosiaali- ja terveystoimen palveluja tarjotaan.
Kunnanhallituksen jäsenen tulee lähtökohtaisesti ajaa kunnan etua ja aluehallituksen jäsenen koko hyvinvointialueen etua. Kyse on siitä, voivako nämä edut joutua ristiriitaan, jos sama luottamushenkilö istuu useammalla pallilla. Jos eturistiriita syntyy, luottamushenkilö on esteellinen päätöksenteossa.
Esteellisyyssäädöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Jos esteellinen henkilö ottaa osaa päätöksentekoon, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä ja se voidaan kumota.
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil onkin suositellut, että jos kunnan luottamushenkilö on jäsenenä hyvinvointialueen lautakunnassa tai aluehallituksessa, hänen tulisi jättäytyä pois hyvinvointialueen päätöksenteosta silloin, kun siellä käsitellään hänen oman kuntansa asioita.
Tämän näkemyksen mukaan eturistiriita voi syntyä esimerkiksi siitä, että hyvinvointialueen näkökulmasta jonkin palvelupisteen lakkauttaminen voi olla tarkoituksenmukaista, vaikka se olisikin kunnan edun vastaista.
Julkisoikeuden professori Teuvo Pohjolaisen mukaan (HS 9.3.2024) kunnan edun määritteleminen ei ole välttämättä yksinkertaista. Hänen mukaansa kaikki kuntapäättäjät voitaisiin nähdä esteellisinä tämän tyyppisissä asioissa. Jos jonkun kunnan palveluverkkoa karsitaan, voidaan se nähdä niiden kuntien hyötynä, joiden palveluita ei karsita.
Hänen mielestään juridista jääviyttä ei synny tällaisissa tilanteissa, jossa päättäjällä on kaksoisrooli.
Asia ei ole yksinkertainen eikä mustavalkoinen. Päättäjien tulee ottaa huomioon mahdolliset eturistiriidat ja sen tuomat jääviydet, mutta samalla on huomioitava poliittiset oikeudet ja osallistumisoikeudet. Voikin Hyvil oy:n toimitusjohtajan Sami Uotisen tavoin kysyä (HS 10.3.2024), onko päättäjien kaksoisroolin aiheuttama uusi tilanne osattu ennakoida riittävästi hyvinvointialueita koskevassa lainsäädännössä. Hänen mielestään olisikin hyvä tarkastella, onko lainsäädäntö tältä osin ajan tasalla ja ottaako se tämän uuden tilanteen riittävällä tavalla huomioon.
Hannu Tsupari
aluevaltuuston pj