Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat
Hyvä juhlayleisö
Suomi viettää 106. itsenäisyyspäiväänsä aikana, joka on epävakaa ja alati muuttuva. Tulevaisuuden ennustaminen on selvästi vaikeampaa kuin pitkään aikaan. Maailma on muuttunut monella tapaa melko lyhyessä ajassa ehkä pysyvästikin. Ilmaston lämpeneminen on johtanut vakaviin seurauksiin, kuten merenpinnan nousuun, äärimmäisiin sääilmiöihin ja luonnon monimuotoisuuden häviämiseen. Erilaiset epidemiat ja pandemiat uhkaavat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia maailmanlaajuisesti. Tästä on tuoreessa muistissa koronaepidemia, jolla oli vaikutuksia meihin kaikkiin, mutta ennen kaikkea haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Asiantuntijoiden mukaan ei ole olemassa takeita siitä, etteikö uutta vastaavaa epidemiaa voisi syntyä tulevaisuudessa. Se on jopa todennäköistä. Elämme parhaillaan myös energiakriisin aikaa. Maakaasun ja öljyn korvaaminen muilla energiamuodoilla on vaikea ja pitkäaikainen haaste monelle maalle. Vaikka Suomi on onnistunut monia muita maita paremmin omassa energiatuotannossaan, sähkön hinta vaihtelee myös meillä. Moni meistä seuraa aktiivisesti sähkön hintaa ja säätelee sen kulutusta hinnan ollessa korkea. Ilmiö voi olla hyvinkin pitkäaikainen, ehkä pysyväkin. Tekoäly on vasta tuloillaan, mutta varmaa on jo se, että se on osa meidän tulevaisuuttamme. Euroopan unionissa mietitäänkin jo nyt, että miten sitä voidaan kontrolloida.
Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota ja Lähi-Idässä käytävä sota heikentävät kansainvälistä turvallisuutta. Asiantuntijat arvioivat, että sota Ukrainassa vaikuttaa Euroopan ja Suomen turvallisuuteen pitkäkestoisesti. Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti. Se on vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Näissä oloissa Suomen oli luovuttava puolueettomuudestaan ja hakeuduttava puolustusliitto Naton jäseneksi. Suomi viettää tätä Itsenäisyyspäivää ensimmäistä kertaa puolustusliitto Naton jäsenenä. Vaikka Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, Naton jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta ja suomalaisten turvallisuudentunnetta. Venäjän äskettäin harjoittama maahanmuuttajia käyttäen tapahtunut hybridivaikuttaminen Suomea kohtaan on johtanut hyvin poikkeukselliseen ratkaisuun eli koko itärajan väliaikaiseen sulkemiseen.
Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi monta kertaa peräkkäin. Suomi on pohjoismainen moderni hyvinvointivaltio, jota on rakennettu koko itsenäisyyden ajan eli runsaat sata vuotta. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen kehitys on ollut tavoitteellista ja nopeaa. Jos Suomi olisi menettänyt sodassa itsenäisyyden, Suomen tarina ja kehitys olisi saanut kokonaan toisen suunnan. Sodan jälkeistä Suomea on rakennettu ajatuksella, että yhteiskunnan hyvinvoinnin pitää ulottua koskemaan jokaista suomalaista, myös heikkoja ja haavoittuvia väestönosia. Suomi on pystynyt tarjoamaan ihmisille julkisesti rahoitetut sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut sekä edistämään ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja elämässä menestymiseen. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on yksi Suomen vahvuuksista. Suomen hyvinvointi perustuu monipuoliseen elinkeinorakenteeseen ja sen kulmakiviä ovat menestyvät kotimarkkinayritykset ja huippuosaamiseen panostavat vientiyritykset.
Monet asiat ovat Suomessa tosi hyvin. Hyvinvointivaltiossa on kuitenkin myös haasteita ja ongelmiakin. Julkisten palvelujen rahoitus käy väestön ikääntyessä vaikeammaksi. Eläkemenot sekä terveydenhuollon ja vanhusten hoivan menot kasvavat Suomessa nopeammin kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Julkisen vallan velkaantuminen on pitkäaikaisen kehityksen tulos. Suomen julkinen talous kärsii merkittävästä rahoituksen kestävyysvajeesta. Asiantuntijoiden mukaan velkaantumiskierre on pystyttävä katkaisemaan, koska pitkään jatkuessaan se murentaa talouskasvun edellytyksiä ja heikentää mahdollisuuksia tarjota laadukkaita julkisia palveluja. Maan nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa tähdätäänkin julkisen velan kasvun taittamiseen. Tavoite vaatii kipeitäkin ratkaisuja. Hallituksen esittämät keinot ovat herättäneet runsaasti julkista keskustelua. Omasta mielestäni olisi tärkeätä, että tehtävät ratkaisut olisivat oikeudenmukaisia ja tasapuolisia.
Talouden ongelmien lisäksi hyvinvointi-Suomessa on myös muita ongelmia: pitkäaikaistyöttömyys, nuorten mielenterveysongelmat, lapsiperheköyhyys, jengirikollisuus, yhteiskunnan jakautuminen niihin, joilla menee hyvin ja niihin, joilla menee selvästi huonommin jne. Näihin ongelmiin ei ole yksiselitteisiä ja helppoja ratkaisuja. Hyvinvointivaltiona Suomen tulee pystyä ratkaisemaan nämäkin epäkohdat, jotta kaikki voidaan pitää mukana. Tutkijat puhuvat hyvinvointivaltiovajeesta, jolla tarkoitetaan sitä, että nykyisenkaltainen hyvinvointivaltio ei kykene välttämättä vastaamaan nykyhetken ja tulevaisuuden asettamiin haasteisiin. Tarvitaan jonkinlainen uudenlainen tarina uudentyyppisen hyvinvointivaltion visioksi ja sisällöksi. Hyvinvointivaltion uusi tarina ei synny pelkästään päättäjien voimin, vaan sen laatimiseen pitäisi osallistaa meidät kaikki.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintana vuoden 2023 alussa ja ovat siten toimineet kohta vuoden. Niiden tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali -ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille. Palvelujen saatavuuden parantaminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ovat hyvinvointialueiden keskeisiä tehtäviä myös Pohjois-Savossa. Asia voidaan kuvata myös siten, että tavoitteena on panostaa matalan kynnyksen perustason sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden integraatioon siten, että ennaltaehkäisevillä palveluilla on keskeinen rooli. Täällä meillä Pohjois-Savossa hoito on päässyt pitkän ajan kuluessa painottumaan ennaltaehkäisevien palvelujen sijasta liikaa jo syntyneiden terveysongelmien korjaamiseen, mikä on johtanut kalliimpien erikoissairaanhoidon palvelujen runsaaseen käyttöön.
Soteuudistus on vasta alussa myös täällä meillä. Vie aikansa, että 19 kunnan aiemmin tuottamat palvelut saadaan toimimaan hyvin ja mahdollisimman yhdenmukaisesti koko alueella. Palveluiden saamisessa on ollut viiveitä, palvelua on saatettu joutua jonottamaan pitkäänkin eikä palveluista tiedottaminen ole onnistunut kaikilta osin. Epätietoisuutta on aiheuttanut sekin, että jonkin toiminnan loppuessa tai muuttuessa ei ole ollut selvää tietoa siitä, mitä tulee tilalle. Ymmärrän tällaisten tapausten aiheuttaman turhautumisen ja tyytymättömyyden. Haluan kuitenkin uskoa, että tilanne paranee, koska tiedän, että sen eteen tehdään töitä koko ajan.
Pohjois-Savossa säilyy jatkossakin Iisalmen, Kuopion ja Varkauden ympärille rakentuva kolminapaisuus. Se on todettu aluevaltuuston hyväksymässä hyvinvointialuestrategiassa. Ratkaisu palvelee näiden kolmen kunnan lisäksi myös naapurikuntien asukkaita ja koko hyvinvointialuettakin. Kolminapaisuus tarkoittaa sitä, että Iisalmeen, Kuopioon ja Varkauteen keskitetään erityistason palvelupisteet, muun muassa eri alojen erityisasiantuntijoita ja erikoislääkäreiden vastaanottotoimintaa. Vastaanottotoiminnan lopulliseen laajuuteen vaikuttaa resurssien vähyyden lisäksi se, miten nopeasti saadaan ratkaistua erikoislääkäripula, joka vaivaa myös Pohjois-Savoa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vain kardiologista erikoislääkäritoimintaa jatkettaisiin varmasti ja että pääosa erikoislääkäripalveluista olisi virtuaalisia. Ennen kun asiasta lopullisesti päätetään, olisi tärkeää, että asiaa arvioitaisiin vielä kokonaisuuden kannalta. Jo vuosia toimineista erikoispoliklinikoista on saatu hyviä kokemuksia. Ne ovat potilaalle lähipalvelua. Voi myös kysyä, riittääkö KYS:n kapasiteetti hoitamaan näitä potilaita ainakaan lyhyellä aikavälillä? Erikoispoliklinikoiden määrää on ehkä mahdollista supistaa pitkällä aikavälillä, jos perusterveydenhuolto saadaan toimimaan hyvin ja perusterveydnhuollossa onnistutaan vähentämään lähetteitä kalliiseen erikoissairaanhoitoon.
Hyvinvointialueella on alustavasti päätetty, että Varkaudessa avautuu myös psykiatrinen osasto. Se ei tapahdu vielä vuonna 2024, koska tällä hetkellä koko maassa on huutava pula psykiatreista. Uudet tilat käsittävän osaston avaaminen helpottaa merkittävästi mielenterveyden ongelmista kärsivien potilaiden hoitoa ja kuntoutusta Varkauden seudulla ja ehkä laajemminkin.
Nukutusta vaativan leikkaustoiminnan jatkumisen esteenä on puolestaan ns. keskittämisasetus, joka kielsi nukutuksessa tehtävät leikkaukset Varkaudessa ja Iisalmessa. Asetuksen kumoamisen puolesta on vedottu maan hallitukseen ja asetuksen mahdollisesta muuttamisesta on maininta myös hallitusohjelmassa.
Perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen jatkumisesta on oltu huolissaan, eikä syyttä. Toimialajohtaja on esittänyt päivystysten lakkauttamista, mutta ei ole esittänyt, mitä säästöjä siitä saataisiin. Lakkauttaminen olisi potilaiden kannalta todella huono asia. Se merkitsisi heidän turhaa siirtelyään paikasta toiseen, mistä aiheutuisi todennäköisesti lisäkustannuksia. Päivystyksen jatkamisen puolesta on tullut paljon myönteistä palautetta, ja henkilökohtaisesti uskon, että päivystys jatkuu. Asiasta päättää aluevaltuusto 29.12. pidettävässä talousarviokokouksessaan. Pitää toki muistaa, että STM:n päätöksen mukaan päivystys on joka tapauksessa määräaikainen siten, että se päättyy vuonna 2025. Lisäksi esitetään, että lääkäreiden iltavastaanottoa ei enää olisi kaikilla nykyisillä paikkakunnilla, vaan se keskitetään Iisalmeen, Varkauteen ja Kuopioon. Esitys olisi heikennys nykyiseen palvelutasoon ja voisi johtaa KYSin päivystyksen ruuhkautumiseen. Tästäkin päätetään joulukuun talousarviokokouksessa.
Työ aluevaltuustossa on kokoustamista ja keskusteluja muiden valtuutettujen ja valtuustoryhmien kanssa. Usein kuulee sanottavan, että päätöksenteossa Kuopio vie ja muut vikisevät. Oma kokemukseni ei tue tällaista ajattelutapaa. Varkauden ja Ylä-Savon seuduilla on toki ajettavana paljon yhteisiä asioita samantyyppisen palvelurakenteen vuoksi, ja yhteistyö onkin tiivistä ja hyvää. Mutta yhteistyö myös Kuopion seudun aluevaltuutettujen kanssa kanssa toimii mielestäni hyvin.
Valtio rahoittaa pääosin hyvinvointialueiden toiminnan. Hyvinvointialueiden perimät asiakasmaksut ovat häviävän pieni osa kokonaisrahoituksesta. Ainakin alkuvaiheessa hyvinvointialueiden rahoitus näyttää riittämättömältä. Rahoitusta tarkistetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella. Hyvinvointialueiden tulee laatia tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, jonka valtiovarainministeriö hyväksyy. Ohjelmassa on kyettävä esittämään ja sitoutumaan toimiin, joilla rahoitus saadaan riittämään ja joka on myös edellytyksenä velkarahan saamiselle investointeihin. Ohjelma on laadittu myös Pohjois-Savossa. Lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueet saavat taloutensa tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä. Pohjois-Savossa tämä tarkoittaa sitä, että vuosina 2023-2025 kertyneet alijäämät (2023 arvio n. – 80 milj.€, 2024 TA -36 milj.€) pitää saada katettua vuoden 2026 loppuun mennessä. Koska valtio on asettanut hyvinvointialueet selkä seinää vasten, Pohjois- Savon hyvinvointialueen, kuten muidenkin hyvinvointialueiden, talousarvioihin sisältyy todella isoja menojen leikkauksia. Pidän selvänä, että tuottavuutta on mahdollista kasvattaa merkittävästi uudistamalla palvelutuotantoa ja käyttämällä hyväksi jalkautuvia, liikkuvia ja digitaalisia palveluja. Mutta en pidä kovinkaan realistisena sitä, että esimerkiksi kotihoidosta olisi säästettävissä peräti 150 henkilötyövuotta ensi vuonna. Talouden tasapainottamisen aikataulu eli vuoden 2026 loppu on liian tiukka. Lopputuloksena voi olla hätiköityjä säästötoimia, jotka eivät lopulta säästä, vaan voi käydä päinvastoinkin. Hyvinvointialuejohtajat ovatkin vedonneet valtioneuvostoon lainsäädännön muuttamiseksi tältä osin. Se ei ole ainakaan toistaiseksi näyttänyt vihreää valoa ajan jatkamiselle.
Hyvinvointialueiden toimintaan liittyvistä haasteista huolimatta uskon itse vahvasti siihen, että Pohjois-Savossakin onnistumme saavuttamaan asetetut tavoitteet ja edistämään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä pienentämään terveyseroja. Hyvinvointialueelle tulee antaa työrauha ja aikaa onnistua.
Lopuksi haluan toivottaa kaikille hyvää Itsenäisyyspäivää.