Valtuuston ensimmäinen kokous oli maaliskuun alussa. Valtuusto valitsi
puheenjohtajiston ja aluehallituksen jäsenet. Jäseniä lautakuntiin ei vielä nimetty,
koska niiden työ alkaa vasta myöhemmin.
Tehtäväni puheenjohtajana on johtaa ja kehittää ylintä päätösvaltaa käyttävän
valtuuston työskentelyä sekä saada kaikki valtuustoryhmät puhaltamaan yhteen
hiileen Pohjois-Savon asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Puheenjohtajana pääsen myös osallistumaan edunvalvontaan valtioon ja muihin
sidosryhmiin päin.
Rooliini kuuluu myös antaa tavallaan kasvot hyvinvointialueelle.
Hyväksyessään hallintosäännön valtuusto vahvisti samalla myös hyvinvointialueen
luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation, jonka viranhaltijoista koostuva
väliaikainen valmisteluelin oli valmistellut. Se piti tehdä nyt, jotta kaikki ne monet
asiat, jotka pitää saada valmiiksi ennen ensi vuoden alkua, saadaan valmisteltua ja
päätettyä vielä tänä vuonna.
Monella valtuutetulla nousi varmaan mieleen kysymyksiä uuden organisaation
suhteen, koska valtuusto joutui hyväksymään sen kylmiltään. Vasta aika näyttää,
miten se toimii käytännössä. Tarkoituksena onkin, että sitä viilataan sitä mukaa kuin
siitä saadaan kokemuksia.
Valtuusto perusti hyvinvointialuejohtajan viran, joka on tarkoitus täyttää
toukokuussa. Se on erittäin vaativa johtamis- ja kehittämistehtävä. Uuden
organisaation johtaminen edellyttää strategista ja muutosjohtamisosaamista sekä
kykyä luoda kokonaan uudenlainen yhteisöllinen toimintakulttuuri. Valtaisan
henkilöstömäärän hyvinvoinnista huolehtiminen on aivan keskeinen asia
johtamisessa.
Uuden valtuuston on kyettävä edistämään asukkaiden osallistamista. Siihen
velvoittaa lainsäädäntö, mutta ennen kaikkea huoli alhaiseksi jääneestä
äänestysaktiivisuudesta aluevaaleissa.
Kysymys on siitä, millä tavoin palvelujen
käyttäjien ääni saadaan kuuluviin päätöksenteon eri vaiheissa. Monipuolisesti
kootut vaikuttajafoorumit, joita järjestetään riittävän usein koko maakunnan
alueella, voisivat olla yksi ratkaisu. Osallistamisen eri muodot ja niiden kytkeminen
päätöksenteon eri vaiheisiin tulee sisällyttää valtuuston hyväksyttäväksi
myöhemmin syksyllä tulevaan hyvinvointistrategiaan.
Hyvinvointialue joutuu aloittamaan toimintansa haasteellisessa taloudellisessa
tilanteessa. Tiedossa on, että valtiolta tuleva rahoitus ei riitä kattamaan
palvelutarpeista syntyviä menoja. Pohjois-Savon kannalta rahoituksen määrää koskeviin kriteereihin pitää saada muutoksia, jotka koskevat asukasluvun osuutta rahoituksessa ja yliopistosairaalan asemaa rahoituksen määrittelyssä.
Lainanottovaltuus pitäisi kytkeä hyvinvointialueen todelliseen kykyyn selviytyä veloista. Maan hallitus ja eduskunta käsittelevät muutostarpeita kevään aikana, ja siksi vaikuttamisen paikka on kaikilla viimeistään nyt. Olen itse lähestynyt asiassa sosiaali- ja terveysministeri Lindeniä ja valtiovarainministeri Saarikkoa.
Valtuusto päätti myös käynnistää hyvinvointialuestrategian ja palvelustrategian valmistelun. Strategioissa linjataan muun muassa se, miten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut järjestetään Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja miten ne rahoitetaan.
Tämä asiakokonaisuus on tärkein päätettävä asia tänä vuonna ja asukkaat on ehdottomasti osallistettava prosessiin heti alusta alkaen.
Kirjoitan tätä ristiriitaisissa tunnelmissa. Tosaalta olen pikkupojan lailla innostunut uudesta tehtävästä ja iloinen siitä, että asun maailman onnellisimmassa maassa.
Samalla mieltäni painaa sanoinkuvaamaton suru siitä, että Euroopassa soditaan.
Hyvää kevättä, varkautelaiset.
Hannu Tsupari
aluevaltuuston puheenjohtaja